Hankinnan kohteena on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun soten asiakkaille perhehoitolain (263/2015) perusteella ostopalveluna hankittava, sijaisperheissä järjestettävä perhehoito sopimuskaudelle 1.6.2023 alkaen toistaiseksi. Tilaaja tekee toimeksiantosopimuksen perhehoidon antamisesta perhehoitajan kanssa ja hankintasopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa. Lapsen hoito, kasvatus ja muu ympärivuorokautinen huolenpito järjestetään sijaisperheessä.
Tarjottavan palvelun tulee täyttää Euroopan unionin suoraan velvoittavien säädösten, Suomen lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamat määräykset.
Tarjous on sitova ja se tulee laatia suomen kielellä. Hankintaprosessi on kokonaisuudessaan suomenkielinen.
Perustason perhehoito (ALV 0 %)
Hankittava perhehoidon palvelukokonaisuus on jaettu palvelun kohteena olevan lapsen tilanteen ja tuen tarpeen mukaan kahteen vaativuustasoon eli osa-alueeseen.
Osa-alue 1 on perustason perhehoito. Tämä osa-alue on kaikille palveluntarjoajille pakollinen. Tarjousta ei voi tehdä koskien pelkästään lyhytaikaista perus- ja/tai vaativan tason perhehoitoa.
Perustason perhehoito pitää sisällään seuraavat palvelut sijaisperheen tukemiseksi:
1. Riittävä tuki sijaisperheille sijoituksen alussa. Työskentely lapsen tutustuttamiseksi ja integroimiseksi sijaisperheeseen lapsikohtaisesti tehtävän suunnitelman mukaisesti.
2. Palveluntuottaja on tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa yhteydessä sijaisperheeseen puhelimitse tai kuvapuhelin-/videoyhteydellä. Yhteydenpidon toteuttaa sijaisperhettä tukeva perhetyöntekijä (kts. Hankinnan taustaa - palvelunkuvaus - Henkilöstö).
3. Kotikäyntejä sijaisperheeseen tehdään palveluntuottajan määrittelemän tarpeen mukaan 3 kk välein, vähintään 4 käyntiä/vuosi, (suhteutettuna sijoituksen pituuteen) ellei tilaajan kanssa muuta sovita. Kotikäynnit toteuttaa sijaisperhettä tukeva perhetyöntekijä (kts. Hankinnan taustaa - palvelunkuvaus - Henkilöstö)
4. Sijoitetun lapsen tilanteesta raportoidaan tilaajalle kirjallisesti kerran vuodessa tai pyydettäessä.
5. Palveluntuottajan toiminnasta ja sijaisperheen saamasta tuesta raportoidaan tilaajalle kirjallisesti kerran vuodessa tai pyydettäessä.
6. Palveluntuottaja järjestää maksutta lapsen tapaamiset (lapsen matkustamisen kulut ja päiväkorvaus) läheisverkoston kanssa enintään kolme (3) tapaamista kuukaudessa. Mikäli tapaamiset tulee toteuttaa tuettuina/valvottuina* järjestää palveluntuottaja maksutta enintään kaksi (2) (enintään neljä (4) tuntia/tapaaminen) tapaamista kuukaudessa.
7. Palveluntuottaja järjestää perhehoitajille ryhmätyönohjausta, ohjattuja vertaisryhmiä tai mentorointia vähintään viisi (5) kertaa vuodessa sekä tarvittaessa yksilötyönohjausta.
8. Palveluntuottaja mahdollistaa perhehoitajille vähintään kaksi (2) täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Täydennyskoulutuksella varmistetaan ajantasaiset tiedot sijaisvanhempana toimimiseksi ja vahvistetaan sijaisvanhempien kykyä vastata hoidettavan lapsen erityistarpeisiin.
9. Palveluntuottaja järjestää perhehoitajille ympärivuorokautisen ammatillisen tukipuhelinpäivystyksen kriisitilanteiden varalle.
10. Perhehoitaja osallistuu asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa/pyydettäessä myös muihin lasta koskeviin verkostopalavereihin ilman erillistä korvausta.
11. Palveluntuottaja osallistuu pyydettäessä lasta koskeviin tai perhehoitajan tukemiseen liittyviin neuvotteluihin ilman lisäkorvausta kts. tarkemmin: Hankinnan taustaa - palvelunkuvaus - palvelunaikainen tuki.
12. Palveluntuottaja voi määritellä perhetyöntekijät, jotka osallistuvat tukityöhön, kuitenkin siten, että perhehoidosta vastaavan palveluntuottajan sosiaalityöntekijä osallistuu vähintään seuraaviin työtehtäviin:
- kotikäynnit perhehoitajan luokse ja yhteydenpito perhehoitajaan palveluntuottajan arvioiman tarpeen mukaisesti.
- palveluntuottajan perhe- ja tukityöntekijöiden työn suunnitteluun ja dokumentointiin.
13. Perustason perhehoidossa palveluntuottaja tuottaa tilaajan kanssa yhteistyössä tehdyn tarvearvion mukaisesti arkea tukevaa työskentelyä** perhehoitajan luokse joustavasti ja kohdennetusti. Arkea tukevalla työskentelyllä tarkoitetaan esimerkiksi tilapäistä kodinhoito- tai lapsenhoitoapua.
* Tapaamisista sovitaan lapsikohtaisesti asiakassuunnitelman yhteydessä lapsen etu huomioiden. Tapaamisten määrä ei riipu siitä tapaako lapsi tuetusti/valvotusti yhtä vai useampaa läheisverkoston jäsentä (esimerkiksi 1 tapaaminen isän kanssa ja 1 äidin kanssa = 2 tapaamista). Mikäli lapsi tapaa läheisverkostoaan tuetusti/valvotusti yhdessä sisarensa/sisariensa kanssa, ei se johda tapaamismäärän kasvattamiseen palveluntuottajan puolelta. Jos lapsen arvioidaan hyötyvän yksilöllisistä tapaamisista ilman sisarten läsnäoloa, tulee tapaamiset toteuttaa sisarista erillisinä.
Tapaamisiin osallistuvalla valvojalla tulee olla tehtävään soveltuva sosiaalihuollon ammattitutkinto. Tuetuissa tapaamisessa on läsnä vähintään yksi (1) ja valvotuissa tapaamisissa tarvittaessa kaksi (2) valvojaa, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut sen olevan tarpeellista tapaamisen henkilömäärä tai muut riskitekijät huomioiden. Tilaajan pyynnöstä palveluntuottaja järjestää tapaamisiin tulkin ja/tai vartijan.
** Arkea tukeva työskentely laskutetaan tuntiperusteisesti tarjoukseen annetulla arkea tukevan työskentelyn tuntihinnalla. Arkea tukevan työskentelyn voi toteuttaa sosiaalihuollon ammattihenkilö esimerkiksi lähihoitaja tai sosionomi. Palveluntuottaja voi järjestää arkea tukevan työskentelyn itse tai alihankintana. Arkea tukevan työskentelyn myöntämisestä ja määrästä perheille päättää tilaaja.
Vaativan tason perhehoito (alv 0%)
HUOM! Tarjousta ei voi tehdä pelkästään osa-alueesta 2, vaativan tason perhehoito. Mikäli tarjous tehdään koskien vain osa-aluetta 2, vaativan tason perhehoito, hylätään tarjous, tarjouspyynnön vastaisena. Tarjousta ei voi myöskään tehdä koskien pelkästään lyhytaikaista perus- ja/tai vaativan tason perhehoitoa.
Vaativan tason perhehoito pitää sisällään seuraavat lapsen erityishoidettavuuden edellyttämät palvelut sijaisperheen tukemiseksi:
1. Riittävä tuki sijaisperheille sijoituksen alussa. Työskentely lapsen tutustuttamiseksi ja integroimiseksi sijaisperheeseen lapsikohtaisesti tehtävän suunnitelman mukaisesti.
2. Palveluntuottaja on tarpeenmukaisesti, kuitenkin vähintään 2-4 kertaa kuukaudessa yhteydessä sijaisperheeseen puhelimitse tai kuvapuhelin-/videoyhteydellä, ellei tilaajan kanssa sovita vähemmästä tarpeesta. Yhteydenpidon toteuttaa sijaisperhettä tukeva perhetyöntekijä (kts. Hankinnan taustaa - palvelunkuvaus - Henkilöstö).
3. Kotikäyntejä sijaisperheeseen tehdään palveluntuottajan määrittämän tarpeen mukaan 4-8 viikon välein, vähintään 10 käyntiä/vuosi (suhteutettuna sijoituksen pituuteen). Kotikäynnit toteuttaa sijaisperhettä tukeva perhetyöntekijä (kts. Hankinnan taustaa - palvelunkuvaus - Henkilöstö).
4. Sijoitetun lapsen tilanteesta raportoidaan tilaajalle kirjallisesti kerran vuodessa tai pyydettäessä.
5. Palveluntuottajan toiminnasta ja sijaisperheen saamasta tuesta raportoidaan tilaajalle kirjallisesti kerran vuodessa tai pyydettäessä.
6. Palveluntuottaja järjestää maksutta lapsen tapaamiset (lapsen matkustamisen kulut ja päiväkorvaus) läheisverkoston kanssa enintään kolme (3) tapaamista kuukaudessa. Mikäli tapaamiset tulee toteuttaa tuettuina/valvottuina järjestää palveluntuottaja maksutta enintään kaksi (2) (enintään neljä (4) tuntia/tapaaminen) tapaamista kuukaudessa.*
7. Palveluntuottaja järjestää perhehoitajille ryhmätyönohjausta, ohjattuja vertaisryhmiä tai mentorointia vähintään viisi (5) kertaa vuodessa sekä tarvittaessa yksilötyönohjausta.
8. Palveluntuottaja mahdollistaa perhehoitajille vähintään kaksi (2) täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Täydennyskoulutuksella varmistetaan ajantasaiset tiedot sijaisvanhempana toimimiseksi ja vahvistetaan sijaisvanhempien kykyä vastata hoidettavan lapsen erityistarpeisiin.
9. Palveluntuottaja järjestää perhehoitajille ympärivuorokautisen ammatillisen tukipuhelinpäivystyksen kriisitilanteiden varalle.
10. Perhehoitaja osallistuu asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa/pyydettäessä myös muihin lasta koskeviin verkostopalavereihin ilman erillistä korvausta.
11. Palveluntuottaja osallistuu pyydettäessä lasta koskeviin tai perhehoitajan tukemiseen liittyviin neuvotteluihin ilman lisäkorvausta.
12. Palveluntuottaja voi määritellä perhetyöntekijät, jotka osallistuvat tukityöhön, kuitenkin siten, että perhehoidosta vastaava palveluntuottajan sosiaalityöntekijä osallistuu vähintään seuraaviin työtehtäviin:
- kotikäynnit perhehoitajan luokse ja yhteydenpito perhehoitajaan palveluntuottajan arvioiman tarpeen mukaisesti.
- palveluntuottajan perhe- ja tukityöntekijöiden työn suunnitteluun ja dokumentointiin.
13. Vaativan tason perhehoidossa palveluntuottajan tulee tilaajan tekemän tarve-arvioinnin perusteella järjestää perheelle arkea tukevaa työskentelyä** joustavasti ja tarpeen mukaan kohdennetusti. Arkea tukevalla työskentelyllä tarkoitetaan esimerkiksi tilapäistä kodinhoito- tai lapsenhoitoapua.
* Tapaamisista sovitaan lapsikohtaisesti asiakassuunnitelman yhteydessä lapsen etu huomioiden. Tapaamisten määrä ei riipu siitä tapaako lapsi tuetusti/valvotusti yhtä vai useampaa läheisverkoston jäsentä (esimerkiksi 1 tapaaminen isän kanssa ja 1 äidin kanssa = 2 tapaamista). Mikäli lapsi tapaa läheisverkostoaan tuetusti/valvotusti yhdessä sisarensa/sisariensa kanssa, ei se johda tapaamismäärän kasvattamiseen palveluntuottajan puolelta. Jos lapsen arvioidaan hyötyvän yksilöllisistä tapaamisista ilman sisarten läsnäoloa, tulee tapaamiset toteuttaa sisarista erillisinä.
Tapaamisiin osallistuvalla valvojalla tulee olla tehtävään soveltuva sosiaalihuollon ammattitutkinto. Tuetuissa tapaamisessa on läsnä vähintään yksi (1) ja valvotuissa tapaamisissa tarvittaessa kaksi (2) valvojaa, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut sen olevan tarpeellista tapaamisen henkilömäärä tai muut riskitekijät huomioiden. Tilaajan pyynnöstä palveluntuottaja järjestää tapaamisiin tulkin ja/tai vartijan.
** Arkea tukeva työskentely laskutetaan tuntiperusteisesti tarjoukseen annetulla arkea tukevan työskentelyn tuntihinnalla. Arkea tukevan työskentelyn voi toteuttaa sosiaalihuollon ammattihenkilö esimerkiksi lähihoitaja tai sosionomi. Palveluntuottaja voi järjestää arkea tukevan työskentelyn itse tai alihankintana. Arkea tukevan työskentelyn myöntämisestä ja määrästä perheille päättää tilaaja.