Lintuvesikohteen hoitokalastus Paamajärvi, Pello 2023 (HELMI-ohjelma)

Kort beskrivelse

Tehtävänä on suorittaa hoitokalastus arvokkaalla lintuvesikohteella Pellon Paamajärvellä keväällä 2023. Kohteella on tehty koekalastus vuonna 2022, jonka perusteella kohde ja sen linnusto hyötyisi hoitokalastuksesta. Pyynti on tehtävä rysäpyyntinä, heti jäiden lähdön jälkeen. Kohteen mataluuden vuoksi hoitokalastus voi olla toteutukseltaan haasteellinen. Hoitokalastus on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa.


Tehtävänä on suorittaa hoitokalastus arvokkaalla lintuvesikohteella Pellon Paamajärvellä keväällä 2023. Pyynti on tehtävä rysäpyyntinä, heti jäiden lähdön jälkeen.

Paamajärvi, Pello. Järvinumero: 67.261.1.001. Natura-alue FI1301004. Paamajärvi on pinta-alaltaan 341 ha, humuspitoinen ja matala järvi. Kohteella on tehty koekalastus vuonna 2022, jonka perusteella järvi ja sen linnusto hyötyisi hoitokalastuksesta (liite 1). Järven mataluuden vuoksi hoitokalastus voi olla toteutukseltaan haasteellinen. Paamajärven hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää särkikaloja, erityisesti särkeä ja lahnaa. Kohteen tavoitteellinen saalismäärä on noin 40 000 kiloa (120 kg/ha). Tavoitteellinen saalismäärä jakautuu kolmen vuoden pyyntijaksolle, jolloin vuosittainen saalistavoite on noin 13 333 kg. Pyynti tulee toteuttaa rysäpyyntinä keväällä 2023 särkikalojen kutuaikaan 6 - 10 pyydyksellä. Rysämallin tulee olla hoitokalastuksessa käytetty tiheäsilmäinen rysä. Rysät on koettava 1–3 päivän välein. Rysät tulee asettaa pyyntiin mahdollisimman nopeasti jäiden lähdön jälkeen. Pyyntiajanjakso on jäiden lähdöstä 45 vrk eteenpäin. Pyynti tulee lopettaa aikaisemmin, jos pyyntikohtainen saalismäärä jää toistuvasti muutamiin kymmeniin kiloihin. Pyynti ei saa häiritä alueen linnustoa ja pyyntilaitteiden sijainnista tulee sopia tilaajan kanssa. Hoitokalastus on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Hankintaan kuuluu:

• rysien pyyntiin virittäminen heti jäiden lähdön jälkeen ja kokeminen 1-3 päivän välein.
• saalismäärän mittaus. Saadut peto- ja arvokalat tulee palauttaa takaisin pyyntipaikkaansa (ahven >15 cm).
• pyynnin yhteydessä tulee mitatta vedenlämpötila, näkösyvyys ja vedenkorkeus.
• saaliille hyötykäyttöisen loppusijoituspaikan hankinta ja saaliin toimittaminen sinne.
• valittu toimija sitoutuu hankkimaan kalastukseen toteuttamiseen tarvittavat luvat ja sopii teiden ja veneenlaskupaikkojen käytöstä maanomistajien ja vesialueen omistajan kanssa.
• tilaajalle luovutettavan loppuraportin laadinta.
• käytettyjen rantojen ja ajourien kunnostus tarvittavilta osiltaan
• hoitokalastuksen alkamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa ELY-keskukseen.



Laadittavassa loppuraportissa tulee esittää:
• kalastustapahtumista pidetty saalispäiväkirja.
• kartat pyydysten sijainnista.
• toteuttajan arvio kyseisen järven hoitotoimenpiteiden ja poistokalastuksen jatkamistarpeesta tulevaisuudessa
• toteuttajan arvio pyynnin onnistumisesta peilaten saalismääriä luotauksen yhteydessä havaittuihin kalamääriin tai koekalastuksien tuloksiin.



Saalispäiväkirjassa tulee esittää pyydetyn saaliin kokonaismäärien lisäksi lajikohtaisen saaliin seurantatiedot pyyntikohteittain seuraavasti:
• takaisin laskettujen, pyyntikokoisten kalojen kappalemäärät
• eri kalalajien painojen ja lukumäärien prosentuaaliset osuudet noin kymmenen kilon saalisotoksesta/päivä seuraavasti:
• jokaisena kalastuspäivänä otetaan pyydysten päiväkohtaisesta kokonaissaaliista edustava satunnaisnäyte sekoitetusta kalamassasta suuruudeltaan 10–20 kg.
• saaliin paino ja lukumäärä lajeittain, jos saalis jää edellä mainittua pienemmäksi.
• osasaaliin lajikohtaisella punnitsemisella selvitetään (särkien, muikkujen, kuoreiden, pikkuahventen, kiiskien, salakoiden, lahnojen ja muiden) kalojen prosentuaaliset määrät koko saaliin painosta ja lukumäärästä.
• petokalat ja kooltaan >15 cm ahvenet eivät ole mukana näissä osuuksissa.