Tällä markkinakartoituksella Luonnonvarakeskus (Luke) kartoittaa markkinoita ja potentiaalisia toimittajia maaveden laadun jatkuvatoimiseen mittaamiseen ICP forest ohjelmaan kuuluvalla Tammelan kuusikkoalalla.
Tavoitteena hankkeessa on testata, soveltuuko jatkuvatoiminen mittauslaitteisto maaveden, joka on maahan sadevedestä suotautunutta vettä, laatumuutosten seuraamiseen. Toistaiseksi jatkuvatoiminen mittaus maavedestä on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan.
Luke tulee avaamaan tarjouskilpailun jatkuvatoimisen mittauslaitteiston hankkimiseksi. Luke toteuttaa tämän markkinakartoituksen, jotta mahdollinen tarjouskilpailu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Luke varaa oikeuden toimittaa tarjouspyyntö liitteineen kommenteille markkinakartoitukseen osallistuneille toimittajille ennen sen julkaisemista.
Hankinnasta kiinnostuneita toimittajia pyydetään ilmoittautumaan Lukelle vastaamalla tämän ilmoituksen liitteenä 1 olevaan alustavaan kyselyyn 17.2.2023 klo 12.00 mennessä toimittamalla vastaukset sähköpostilla osoitteisiin hankintatuki@luke.fi ja kopio osoitteeseen kirjaamo@luke.fi. Ilmoitukseen vastanneisiin toimittajiin ollaan yhteydessä joko sähköpostilla ja/tai kutsutaan tapaamiseen (Teams) viimeistään viikolla 9, tarkoituksena keskustella hankinnan toteutustavasta ja tarkentaa esitettyjä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.
Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan tarkentava markkinakartoitus, joka ei sido eikä velvoita osapuolia mihinkään. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Varsinainen tarjouspyyntö tullaan julkaisemaan sähköisen Hanki-tarjouspalvelun kautta.
Markkinakartoitukseen vastaamatta jättäminen ei estä toimittajaa osallistumasta tarjouskilpailuun eikä markkinakartoitukseen vastaaminen vaikuta toimittajan asemaan varsinaisessa tarjouskilpailussa.
Luonnonvarakeskus suunnittelee jatkuvatoimisen maavedenlaadun mittauslaitteiston hankintaa. Laitteisto on suunniteltu sijoitettavan ICP forest ohjelmaan kuuluvalle Tammelan kuusikkoalalle, joka on YK:n alainen Euroopan laajuinen metsien tilan seuranta ohjelma, jossa harmonisoiduin ja standardoiduin menetelmin mitataan, seurataan ja tarkastellaan syy-seuraussuhteita metsäekosysteemissä. Integroitu seuranta on tärkeää ekosysteemiprosessien ymmärtämiseksi. Kaikkiaan Suomessa on 8 aktiivisesti toiminnassa olevaa ICP forest Level II koealaa, Euroopassa useita satoja. Tavoitteena on testata ja kehittää hankittavalla laitteistolla maaveden laadun mittausta maastosta otettavien näytteiden ja niiden laboratoriossa tehtävien analyysien rinnalle. Laitteet hankitaan Suomen akatemian infrastruktuurihankkeeseen myönnetyillä varoilla.
Tavoitteenamme on testata, soveltuuko jatkuvatoiminen mittauslaitteisto maaveden laatumuutosten seuraamiseen. Toistaiseksi jatkuvatoiminen mittaus maavedestä, joka on maahan sadevedestä suotautunutta vettä, on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Maavesi toimii liuoksena, jonka kautta ravinteet siirtyvät maasta kasvien juuristoon, siksi sen laadun määrittäminen on tärkeää. Maavesinäytteitä kerätään tavallisimmin lysimetreillä, joita voidaan sijoittaa eri syvyyksiin (esim. 5 cm, 20 cm; 40 cm), näytteitä otetaan yleensä 1 viikon – 4 viikon välein. Jos lysimetrit ovat maastossa esim. kymmenien kilometrien päässä laboratoriosta, näytteiden keräysväli voi olla useita päiviä jopa viikkoja. Pitkien näytteidenottovälien seurauksena mittausjakson aikana maaveden laadussa näkyvät muutokset jäävät huomioimatta. Jatkuvatoiminen mittaaminen voisi mahdollistaa muutosten seuraamisen reaaliaikaisesti ja lisätä ymmärrystä mistä muutokset johtuvat ja miten nopeasti ne (esim. rankkasade) heijastuvat maaveden laatuun.
Jatkuvatoimisen mittauksen ongelmana voi olla se, että maaperä on ajoittain kuiva, joten suoraan maaperään asetettavat sensorit voi tuottaa ongelmia, toisaalta maaperän jatkuvatoimiseen mittaukseen käytetään jo lämpötila ja kosteussensoreita. Vaihtoehtoisena ratkaisuna voisi olla maavesilysimetriin kerättävän maaveden hyödyntäminen mittauksessa. Joilloin esimerkiksi maaperään asennetusta lysimetristä vesi johdetaan läpivirtauskyvettiin, ja edelleen mittausantureihin ja näytteiden keräyspulloon, josta näyte laboratorioanalyysejä varten kerätään. Näytteen virtaaminen läpi mitttauskyvetin ei saa aiheuttaa muutoksia näytepulloon tulevaan veteen. Mittauslaitteisto sijoitetaan joko humuskerroksen ja/tai noin 20 cm syvyyteen, eli kerrokseen, jonka yläpuolella pääosa juuristosta sijaitsee. Samaan kerrokseen sijoitetaan myös lysimetrit.
Hankittavaksi suunnitellun maavedenlaadun mittauslaitteen tulisi sisältää seuraavat mittausanturit: lämpötila, sähkönjohtokyky, sameus, redox, pH ja DOC, fosfori (P), lisänä parametrit kuten K/Ca, nitraattityppi (NO3N). Toimituksen tulee sisältää mittauslaitteiston asennuksen, opastuksen huollossa ja tarvittaessa päivystyspalvelun huollossa, laadunvarmistuksen sekä järjestelmän, joka mahdollistaa mittaustiedon ajantasaisen saatavuuden ja lataamisen missä tahansa internetin välityksellä (pilvipalvelu).